Kilpailun teemat

Suojeltu lapsuus

"Eräänä päivänä yksi luokkatoverini seisoi luokan liitutaulun edessä ja opettaja löi häntä. Kaikki oppilaat alkoivat huutaa, ja opettaja lopetti. Tiedämme mitä haluamme koululta ja meitä ei tarvitse lyödä, jotta oppisimme asioita." Näin kertoo togolainen 18-vuotias nainen, joka haaveilee asianajajan ammatista.

Lapsen oikeuksien mukaan heitä tulee suojella ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä.

Silti YK arvioi, että jopa 275 miljoonaa lasta maailmassa kohtaa väkivaltaa vuosittain. Joka vuosi yli miljoona lasta joutuu tai pakotetaan prostituoiduksi. Länsimaissakin lapsia käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Suomessa vuosittain noin 61 000 lasta kokee tai näkee väkivaltaa. Luku on Euroopan maiden korkeimpia. Koulukiusaus on yksi tavallisimmista lasten kokemista väkivallan muodoista.

Köyhien maiden lapset ja nuoret ovat vieläkin haavoittuvampia. Erityisesti heikossa asemassa olevat, kuten pakolaislapset ja sotaorvot, altistuvat hyväksikäytölle sodan aikana tai sen jälkeisessä sekavissa olosuhteissa.

Koulu on oikeus

Läksyvuorien rusentamalle suomalaislapselle koulunkäynti ei aina tunnu etuoikeudelta. Mutta entäs, jos vaihtoehtona olisi ankara työ pellolla tai tytöille lapsiavioliitto?

Suomessa yleinen oppivelvollisuus on ollut voimassa 86 vuotta. Sitä ennen oppiminen ei täälläkään ollut mikään itsestäänselvyys.

Oikeus koulutukseen on yksi lapsen oikeuksista. Kuitenkin yli sata miljoonaa lasta ei saa peruskoulutusta. Heistä kaksi kolmannesta on tyttöjä.

Usein koulunkäynnin esteenä ei ole vain se, että oppimisen ajateltaisiin olevan turhaa. Koulunkäynti on monille perheille yksinkertaisesti liian kallista. Monissa maissa lapselle on pakko hankkia kallis koulupuku, kirjat ja muut välineet. Lisäksi hänen työpanoksensa koti- tai palkkatöissä on usein korvaamaton.

Kuitenkin varsinkin tyttöjen koulunkäyntiä estävät taloudellisten syiden lisäksi perinteet, joiden mukaan tytön pitää mennä naimisiin varhain tai auttaa esimerkiksi sisartensa hoidossa kotona. Näin sanoo 14-vuotias Indira: "Monet tytöt haluavat käydä koulua. He eivät kuitenkaan pääse kouluun, koska heidän vanhempansa sanovat, että keittiö on parempi paikka tytöille."

On suoranainen ihme, että esimerkiksi 11-vuotias Arzoo käy koulua Delhissä, Intiassa. Hänen isänsä on kuollut. Hänen äitinsä on puolestaan henkisesti sairas ja työskentelee vain satunnaisesti vihanneskauppiaana. Muita tuloja perheellä ei ole. Arzoon isosisko pitää huolen siitä, että pikkusisar pääsee kouluun. Hän ei ole itse käynyt koulua.

Lepoa ja vapaa-aikaa

Lomalla kannattaa ottaa rennosti, sillä lapsen oikeuksien mukaan lapsilla on oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan.

Köyhissä maissa suuri osa lapsista joutuu kuitenkin työskentelemään pitkiä päiviä ja vailla lomia. Jos vanhemmat sairastuvat, lasten työskentely saattaa olla koko perheen ainut tulonlähde. Maailmassa on noin 218 miljoonaa lapsityöläistä. Valtaosa heistä on Aasiassa.

Lapsityöläinen jää usein vaille koulutusta. Raskas ja vaarallinen työ aiheuttaa vaurioita keholle ja mielelle. Lapsia käytetään työntekijöinä, koska he ovat kuuliaisia ja luotettavia, eikä heille aina tarvitse maksaa yhtä paljon kuin aikuisille. Köyhillä lapsilla on myös riski joutua ihmiskauppiaiden kynsiin, sillä heidät on helppo houkutella ulkomaille hyvän työpaikan varjolla.

Toisinaan työnteko on välttämätöntä, jotta pääsisi kouluun. Intialainen 10-vuotias Sangam kutoo mattoja, jotta hänellä olisi rahaa käydä koulua. Sangam istuu kuusi tuntia päivässä hankalassa asennossa ja ansaitsee siitä noin kahdeksan senttiä.

"Kaikkein tärkein asia lapsille on koulutus. Raskas työnteko tulisi lopettaa. Minulla on ystäviä, jotka joutuvat kantamaan painavia esineitä elättääkseen itsensä. Useimmiten he joutuvat työskentelemään, sillä he ovat jääneet orvoiksi", kertoo 17-vuotias Molla Etiopiasta.

Tasa-arvoa kaikille

Lapsen oikeuksien mukaan lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää. Lapsia kuitenkin syrjitään sukupuolen, vammaisuuden, etniseen ryhmään kuulumisen tai vaikkapa sairauden kuten hiv/aidsin takia.

Tyttöjen syrjintä on monissa kulttuureissa tavallista. Usein syrjintä alkaa jo ennen kuin tyttö on syntynyt: tyttöjä abortoidaan, koska pojat ovat toivotumpia. Jos he saavat syntyä, heidän koulunkäyntinsä tai terveytensä ei ole aina yhtä arvokasta kuin poikien.

Vain noin kaksi prosenttia maailman kehitysvammaisista lapsista käy koulua. Joissain kulttuureissa heitä piilotellaan kodeissa häpeän pelossa. Täten heistä ei koskaan tule yhteisöidensä täysiä jäseniä, ja he saattavat jäädä esimerkiksi ilman terveyspalveluita.

Etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat kohtaavat Suomessa usein syrjintää ja rasismia. Syrjintä vaikeuttaa koulunkäyntiä, työnsaantia ja ihmissuhteiden solmimista.

Ilmaise itseäsi

Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus oman mielipiteen ilmaisuun. Lapsilla on oikeus hankkia, välittää ja vastaanottaa tietoa ja ajatuksia ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Aikuiset jyräävät lapset helposti kuvitellessaan tietävänsä kaiken paremmin.

Lapsen ääni voi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeä hänen oman elämänsä kannalta. Esimerkiksi Guinea-Bissausta kotoisin oleva 14-vuotias tyttö kertoi radiossa ajatuksiaan lapsiavioliitosta. Hänen isänsä kuuli tyttärensä puheen ja lupasi sallia tämän naimisiinmenon vasta, kun tämä tuntisi itse olevansa siihen valmis.

Lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Musiikin, graffitien, valokuvien tai vaikkapa lehtijuttujen avulla nuoret voivat saada viestinsä eteenpäin.

"Lapsilla on äänivaltaa ja ainutlaatuinen, aikuisista poikkeava tapa ajatella. He ymmärtävät ongelmiansa ja tapoja ratkaista niitä, mutta useimmiten heillä ei ole mahdollisuutta ilmaista huoliansa", sanoo intialainen 17-vuotias Sonu.

Voittajat
Kirja / CD
Otteita kilpailulyriikoista
Plan Suomi
Yhteistyökumppanit
Ajankohtaista
Turpa auki -kilpailun arkisto